Saksan yhtenäisyyspäivä (Tag der Deutschen Einheit) on Saksassa kansallinen juhla, jota vietetään vuosittain 3. lokakuuta. Se on Saksan yhdistymisen vuosipäivä vuonna 1990. Tuolloin Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa) ja Saksan demokraattinen tasavalta (Itä-Saksa) yhdistyivät yli 40 vuoden eron jälkeen.
Saksan tappion jälkeen toisessa maailmansodassa maa jaettiin neljään miehitettyyn vyöhykkeeseen. Niitä kontrolloivat liittoutuneiden suurvallat – USA, Iso-Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto. Länsiliittolaisten ja Neuvostoliiton väliset erimielisyydet Saksan tulevaisuudesta johtivat maan jakautumiseen.
Vuonna 1949 kolmesta läntisestä miehitysvyöhykkeestä tuli Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa), jolla oli demokraattinen hallitus. Neuvostoliiton vaikutusvyöhykkeestä idässä tuli Saksan demokraattinen tasavalta (Itä-Saksa), jolla oli kommunistinen hallitus. Berliini, Saksan entinen pääkaupunki, jaettiin Länsi-Berliiniin, joka oli lännen hallinnassa, ja Itä-Berliiniin, joka oli Neuvostoliiton hallinnassa.
Kahden erillisen Saksan valtion muodostuminen
Seuraavien vuosikymmenten aikana syntyi kaksi erillistä valtiota. Länsi-Saksasta tuli vauras, demokraattinen, kapitalistinen maa, joka oli liittoutunut länsivaltojen kanssa. Itä-Saksa oli alikehittynyt kommunistinen valtio, jolla oli läheiset siteet Neuvostoliittoon.
Berliini pysyi jaettuna kaupunkina, joka sijaitsi kokonaan Itä-Saksassa. Mutta Länsi-Berliiniä pidettiin poliittisesti erillisenä ja se oli kuin demokraattisen Länsi-Saksan saari syvällä kommunistisen idän takaosassa. Muuttoliike idästä Länsi-Saksaan oli hyvin rajoitettua, ja liikennettä Berliinin kahden osan välillä valvottiin tiukasti.
Elämä jakautuneessa Saksassa
Useat sukupolvet kasvoivat tuntien vain jakautuneen Saksan. Perheet ja ystävät olivat erossa vuosikymmeniä. Länsi-Saksa oli taloudellisesti paljon vauraampi kuin Itä-Saksa, kun taas Itä-Saksa oli eristetty osana itäblokkia.
Neuvostoliiton joukot murskasivat 1950-luvun Itä-Saksan kommunismin uudistusyritykset. Vuonna 1961 Itä-Saksan hallitus rakensi Berliinin muurin Länsi-Berliinin ympärille estääkseen joukkomuuton länteen. Siitä tuli Euroopan jakavan rautaesiripun voimakas symboli.
Berliinin muuri, näkymä Länsi-Berliinistä.
Itä-Berliinin asukkaat yrittivät paeta Länsi-Berliiniin. Jotkut yrittivät kiivetä muurin yli huolimatta siitä, että Itä-Saksan rajavartijat ampuivat heitä. Toiset käyttivät tähän maanalaisia käytäviä. He valitsivat useita tapoja paeta Neuvostoliiton vaikutusvaltaa.
Rauhallinen vallankumous, joka johtaa jälleenyhdistymiseen
1980-luvun lopulla Itä-Euroopan läpi pyyhkäisi muutosaalto: kommunististen hallitusten kaatuminen ja uudistusten käyttöönotto. Itä-Saksan joukkomielenosoitukset vuosina 1989–1990 johtivat Berliinin muurin purkamiseen marraskuussa 1989. Maaliskuussa 1990 pidettyjen vapaiden vaalien jälkeen Saksan välillä alkoivat neuvottelut yhdistymisestä.
Virallinen poliittinen yhdistyminen tapahtui 3. lokakuuta 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta liittyi Saksan liittotasavaltaan. Vain vuosi Berliinin muurin murtumisen jälkeen Saksa yhdistyi täysin itsenäiseksi valtioksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1945.
Yhdistymisen ilo ja tuska
Vuonna 1990 juhlia pidettiin kaikkialla Saksassa maan yhdistymisen kunniaksi. Kahden niin erilaisen valtion yhdentyessä kuitenkin ilmeni vakavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Itä-Saksan infrastruktuurin modernisoiminen ja elintaso paransivat valtavia investointeja. Työttömyys nousi jyrkästi itäisen teollisuuden supistuessa.
Mutta yhdistyminen toi valtavia etuja, kuten helpomman liikkumisen ja kommunikoinnin niin kauan erossa olleiden itä- ja länsisaksalaisten välillä. Ajan myötä entisen Itä-Saksan taloudellinen tilanne parani merkittävästi. Kuilu idän ja lännen välillä on kaventunut erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa.
Saksan yhtenäisyyspäivä
Vuonna 1990 lokakuun 3. päivä julistettiin uudeksi kansalliseksi vapaapäiväksi – Saksan yhtenäisyyspäivä. Se on Itä-Saksan virallisen yhdistymisen ja rauhanomaisen vallankumouksen vuosipäivä.
Berliinissä järjestetään vuosittain suuret juhlat, ja tärkeimmät tapahtumat isännöi liittovaltion presidentti joka vuosi. Saksan kansa juhlii Saksan yhtenäisyyttä, demokratiaa ja vapautta jakautumisesta. Saksan lippu liehuu kaikkialla. Konsertit, festivaalit, esitykset ja urheilutapahtumat auttavat luomaan iloisen isänmaallisuuden ja ylpeyden ilmapiirin.
Saksan yhtenäisyyspäivä on tärkeä muistutus haasteista, jotka Saksa on voittanut levottomassa 1900-luvun historiassaan. Se symboloi Saksan kansan solidaarisuutta ja juhlii kansakunnan uudestisyntymistä johtavana eurooppalaisena voimana. Monta vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen, mikä merkitsi Saksan jakautumisen loppua, Saksan yhtenäisyyspäivä edustaa edelleen yhtenäisyyden voittoa jakautumisesta.
Tässä julkaisussa All-Holidays.Info kertoi lyhyesti Saksan yhtenäisyyspäivä, sen syntyhistoriasta ja merkityksestä saksalaisille. Toivomme, että se oli kiinnostava. Muista jakaa tämä julkaisu ystävillesi!
